Sämpyläterapiaa
En aio ryhtyä anarkistiksi ja kirjoittaa viskistä. Varsinkaan kun en erityisemmin pidä viskin mausta. Paitsi joskus hamassa nuoruudessa tuli juotua Southern Comforttia parilla jääpalalla. Mutta sehän taitaakin olla likööri, eikä mitään viski. No, aika hyvää se kuiteski oli. Muistaakseni.
Lentsu ei oo oikein päästänyt vieläkään ottestaan, joten teki mieli leipoa sämplöitä. Sehän on vähän niinku terapiaa, eiks vaan? Muistin, että mulla on jostain syystä ihan hirmu monta purkillista maitorahkaa jääkaapissa, joten aattelin upottaa purkillisen tuohon taikinaan.
Laitoin veden kiehumaan, ja otin 2 dl kiehuvaa vettä, johon sekoitin purkillisen rasvatonta maitorahkaa. Tästä tuli sopivan kädenlämpöinen neste, johon sitten murentelin 25 g hiivaa sekaan. Vatkasin tuon sekaisin, lisäsin siihen pari rkl ruokosokeria, noin 0,5 dl auringonkukansiemeniä, 2 tl fenkolin siemeniä (tykkään kovasti fenkolinsiementen mausta leivässä ja auringonkukkien siementen tuomasta suutuntumasta) ja 3 dl neljän viljan sämpyläjauhoja. Sekoittelin tätä muutamia minuutteja, jonka jälkeen lisäsin 1,5 tl suolaa, vajaan desin oliviöljyä ja aloin vaivaamaan sekaan hieman yli 4 dl vehnäjauhoja, kunnes taikina irtosi hyvin.
Tuota taikinaa sitten kohottelin ensin noin tunnin, jonka jälkeen laitoin uunin päälle 225 asteeseen, ja leivoin sämpylät odottelemaan uunin lämpeämistä. Taikinasta tuli 12 sämpylää.
Kun uuni oli lämmennyt, sämpylät oli kohonneet uudelleen aikas kivan kuohkeiksi.
Nostelin sämpylät pelleille, ja voitelin ne maidolla. Itse tykkään sämpylöillä enemmän jostain nestemäisestä voitelusta, kuin munasta. Munasta jää jotenkin sellainen kuori, joka sopii hyvin pullille, mutta ei mun mielestä sämpylöille. Jos haluan makeamman makuisia sämpylöitä (teen jotain kreikkalaisemman makuista leipää vaikka) käytän voiteluun kahvista ja siirapista tehtyä seosta, joka tuo kivasti makeutta leivän tai sämpylän pintaan. Mutta maito toimii hyvin tälläiselle sämpylälle.
Sekoitin vaaleita ja tummia sesaminsiemeniä, joita sitten ripottelin vielä pintaan, ja sitten uuniin. Paistelin niitä sellaisen 12 minuuttia, ja valmista tuli.
Ihan oli hyvänmakuisia nämä rahkasämpylät. Ja varmaan on muuten enempi protskuakin noissa, vinkkinä vaan siis mun muutamalle ystävälle, jotka tekee kaiken maailman fit farmeja ja syö sitä rahkaa muutenkin ;)
Parasta tässä sämpyläterapiassa on se tuoksu joka jää kotiin koko illaksi. Ah!
-Viivi
Lentsu ei oo oikein päästänyt vieläkään ottestaan, joten teki mieli leipoa sämplöitä. Sehän on vähän niinku terapiaa, eiks vaan? Muistin, että mulla on jostain syystä ihan hirmu monta purkillista maitorahkaa jääkaapissa, joten aattelin upottaa purkillisen tuohon taikinaan.
Laitoin veden kiehumaan, ja otin 2 dl kiehuvaa vettä, johon sekoitin purkillisen rasvatonta maitorahkaa. Tästä tuli sopivan kädenlämpöinen neste, johon sitten murentelin 25 g hiivaa sekaan. Vatkasin tuon sekaisin, lisäsin siihen pari rkl ruokosokeria, noin 0,5 dl auringonkukansiemeniä, 2 tl fenkolin siemeniä (tykkään kovasti fenkolinsiementen mausta leivässä ja auringonkukkien siementen tuomasta suutuntumasta) ja 3 dl neljän viljan sämpyläjauhoja. Sekoittelin tätä muutamia minuutteja, jonka jälkeen lisäsin 1,5 tl suolaa, vajaan desin oliviöljyä ja aloin vaivaamaan sekaan hieman yli 4 dl vehnäjauhoja, kunnes taikina irtosi hyvin.
Kun uuni oli lämmennyt, sämpylät oli kohonneet uudelleen aikas kivan kuohkeiksi.
Nostelin sämpylät pelleille, ja voitelin ne maidolla. Itse tykkään sämpylöillä enemmän jostain nestemäisestä voitelusta, kuin munasta. Munasta jää jotenkin sellainen kuori, joka sopii hyvin pullille, mutta ei mun mielestä sämpylöille. Jos haluan makeamman makuisia sämpylöitä (teen jotain kreikkalaisemman makuista leipää vaikka) käytän voiteluun kahvista ja siirapista tehtyä seosta, joka tuo kivasti makeutta leivän tai sämpylän pintaan. Mutta maito toimii hyvin tälläiselle sämpylälle.
Sekoitin vaaleita ja tummia sesaminsiemeniä, joita sitten ripottelin vielä pintaan, ja sitten uuniin. Paistelin niitä sellaisen 12 minuuttia, ja valmista tuli.
Ihan oli hyvänmakuisia nämä rahkasämpylät. Ja varmaan on muuten enempi protskuakin noissa, vinkkinä vaan siis mun muutamalle ystävälle, jotka tekee kaiken maailman fit farmeja ja syö sitä rahkaa muutenkin ;)
Parasta tässä sämpyläterapiassa on se tuoksu joka jää kotiin koko illaksi. Ah!
-Viivi
Kommentit
Lähetä kommentti