Lomien loppumiselle
Ennen loppiainen tarkoitti lomien loppua. Mutta, hitsinpimpulat sentään, mikään ei oo ennallaan ja lomakin loppuu jo maanantaihin. Kaikennäköistä nää lamavuodet teettää. Vaan, eipä tuossa mitään, ihan mukavaa - kait - se on siirtyä normaaliaikaan. Mulla vaan se sisäänrakennettu normaaliaika ei taida pohjata meidän agraarikultturiin rakennettujen aikataulunormien perusteille. Valvon tosi mielelläni pitkälle yli puoleen yöhön, yhteen-kahteen, ja nukun vastaavasti noin ysiin. Mutta, eiku ei ja lehmät täytyy lypsää. Tai jotain. Tärkeintä tietty on, että loma on tehnyt tehtävänsä ja päiväkin pitenee. Tässä on saanut viettää mukavasti aikaa perheen ja ystävien kanssa, ja kokkailla. Ja syödä kinkkua niin, että menee taas tovi, ennen ku tekee possua mieli tai kinkkua edes leivälle. Tai noh, kyllä mä jo kuolasin jotain ihanaa karamelisoitua possunkylkirepsua ja olut-fariinisokeriseoksella penslattua, grillattua pekonia. Mutta nuo saa nyt vielä hilpan ootella vuoroaan. Pastaakin mun on tehn...