Valkeutta valkolakkien muodossa
Olipa hurja marraskuu. 13 tuntia aurinkoa koko kuun aikana, ja sen kyllä huomasi. Pimeetä on, mutta viime viikonloppuna oli mukava olla tekemässä kahden ystävän tyttärien ylioppilasjuhlia, ja nähdä kauniita, hymyileviä nuoria naisia, jotka niin onnellisina poseerasivat hohtavan kirkas valkolakki päässään. Siinä sitä aurinkoa kerrakseen! Tulikin kokkailtua muutama päivä putkeen, välissä ehdin hieman juhlia itsekin, kun sain kutsun juhlistamaan ystävien luokse Suomen itsenäisyyspäivää. Siellä emäntä tarjosi alkupalaksi blinejä, jotka oli parhaita mun koskaan maistamia. Niissä oli käytetty tattarihiutaleita jauhojen sijasta. Aivan loistavia ja pakko pian testata itsekin!
Nyt en kuitenkaan tehnyt blinejä, vaan karjalanpiirakoita. Kaveri postasi jo jokunen viikko sitten Facebookkiin kuvan tekemistään karjiksista, ja siitä asti on tehnyt mieli tehdä itsekin. Nyt oli sitten sopivasti siihen aikaa, joten laitoin puuron porisemaan ja kaivoin pastakoneen kaapin nurkasta. Pastakone on ihan superloistava "pulikka" karjalanpiirakoiden tekoon.
Puuron keitin ihan paketin ohjeitten mukaan, ja kun puuro oli valmis ja hieman jäähtynyt tein pohjan. Itse tykkään laittaa aika rukiiseksi pohjan, joten laitoin 3 dl ruisjauhoja, 1 dl vehnäjauhoja, pari ruokalusikallista öljyä, reilun teelusikallisen suolaa ja hieman päälle desin vettä ja veivasin taikinan tasaiseksi.
Karjalanpiirakkapohjaa pitää varoa kuivattamasta tekoprosessin aikana, joten kannattaa huolella kelmuttaa kaikki ne osat, jota ei juuri sillä hetkellä käsittele. Pastakoneeseen syöttelin siitä sitten osan, ensin kaikkein isomalla välillä (ykkösellä mun koneessa), sitten seuraavaksi isoimmalla (kakkosella). Siitä sitten otin lasilla ympyröitä, joita syöttelin läpi ensi toisin päin lituskaksi kapeammalla (5:sella) välillä, ja käänsin tuon ovaalimallisen lituskan leveämmälle puolelle menemään läpi seuraavaksi pienemmällä (6:lla). Näin sain pyöreitä, ohuita pohjia, joille sitten levittelin puurot.
Piirakat paistoin 250 asteessa kunnes olivat saaneet pieman väriä pintaan. Paiston aikana valmistin voi-maitoseoksen, johon piirakat heti uunista otettuani upotin, ja sitten käärin voipaperiin, joka oli vielä pyyhkeen sisällä. Näin piirakat kosteutuvat, eikä kuoret jää koviksi.
Sitten vielä se kirsikka kakun päälle, eli munavoi. Olin ottanut noin 50 grammaa voita pehmenemään, ja sekaan pilkoin kolme munaa ja päälle vielä hilppasen suolaa. Ei oo suotta säilynyt tämä kansallisaarre äidiltä tyttärelle, on muuten sellasta herkkua, että ettien että!
Pitää kokeilla joku päivä vielä ohrapuurolla, oiskohan hyvä?
-Viivi
Nyt en kuitenkaan tehnyt blinejä, vaan karjalanpiirakoita. Kaveri postasi jo jokunen viikko sitten Facebookkiin kuvan tekemistään karjiksista, ja siitä asti on tehnyt mieli tehdä itsekin. Nyt oli sitten sopivasti siihen aikaa, joten laitoin puuron porisemaan ja kaivoin pastakoneen kaapin nurkasta. Pastakone on ihan superloistava "pulikka" karjalanpiirakoiden tekoon.
Puuron keitin ihan paketin ohjeitten mukaan, ja kun puuro oli valmis ja hieman jäähtynyt tein pohjan. Itse tykkään laittaa aika rukiiseksi pohjan, joten laitoin 3 dl ruisjauhoja, 1 dl vehnäjauhoja, pari ruokalusikallista öljyä, reilun teelusikallisen suolaa ja hieman päälle desin vettä ja veivasin taikinan tasaiseksi.
Karjalanpiirakkapohjaa pitää varoa kuivattamasta tekoprosessin aikana, joten kannattaa huolella kelmuttaa kaikki ne osat, jota ei juuri sillä hetkellä käsittele. Pastakoneeseen syöttelin siitä sitten osan, ensin kaikkein isomalla välillä (ykkösellä mun koneessa), sitten seuraavaksi isoimmalla (kakkosella). Siitä sitten otin lasilla ympyröitä, joita syöttelin läpi ensi toisin päin lituskaksi kapeammalla (5:sella) välillä, ja käänsin tuon ovaalimallisen lituskan leveämmälle puolelle menemään läpi seuraavaksi pienemmällä (6:lla). Näin sain pyöreitä, ohuita pohjia, joille sitten levittelin puurot.
Piirakat paistoin 250 asteessa kunnes olivat saaneet pieman väriä pintaan. Paiston aikana valmistin voi-maitoseoksen, johon piirakat heti uunista otettuani upotin, ja sitten käärin voipaperiin, joka oli vielä pyyhkeen sisällä. Näin piirakat kosteutuvat, eikä kuoret jää koviksi.
Sitten vielä se kirsikka kakun päälle, eli munavoi. Olin ottanut noin 50 grammaa voita pehmenemään, ja sekaan pilkoin kolme munaa ja päälle vielä hilppasen suolaa. Ei oo suotta säilynyt tämä kansallisaarre äidiltä tyttärelle, on muuten sellasta herkkua, että ettien että!
Pitää kokeilla joku päivä vielä ohrapuurolla, oiskohan hyvä?
-Viivi
Kommentit
Lähetä kommentti