Harjoitus tekee... no, ainakin paremmaksi!
Minähän siis en ole mikään leipuri. Tai, no, aina multa on syntynyt hyvät pullat, sämpylät ja leivät, mutta tuon leipomisen olen kokenut jotenkin kovin tieteelliseksi, ja ruuanlaitossa kun muutenkin parasta on se, että voi säätää ja säveltää makuja kohilleen oman mielen mukaan.
Nythän olen alkuvuodesta toiminut yrittäjänä, ja teen mm. pitopalvelua. Olenkin tehnyt enemmän voileipäkakkuja viimeisen kahden kuukauden aikana kuin koko edellisen elämäni. Ja kermakakkuja.
Ja tiedättekö, tuolla mulla on taas paistumassa yksi 15 hengen kakku uunissa ja voileipäkakku oottelemassa koristeita niskaansa. Näitä makeita kakkuja varten olen kyllä opetellut yhtä jos toistakin, ja onneksi netti on täynnä hyviä blogeja ja kotileipureita, joiden vinkeillä olen saanut hyviä ja upeita kakkuja ulos keittiöstäni. Aattelinpa listata tähän muutamia, ihan jos vaikka niistä olisi joskus apua just sulle!
Ensinnäkin kakkuvuuan voiteleminen ja jauhottaminen. Olipa yhdenkin kerran niin, että yhdeksän munan kakku jäi kiinni pohjaan vaikka oltiin jauhotettu ja voideltu, joten tää kokki alkoi vatkaamaan seuraavaa yhdeksää munaa (on muuten aika nastaa, että Alepat ja Siwat on auki kello 23:een ja niistä saa munia...). Sitten löytyi sellainen kikka, että vuoka vuorataan leivinpaperilla. Alaosa kiristetään irtovuoan pohjan ja renkaan väliin, yliääräiset leikataan pois, ja sivut voidellaan ensin voilla jonka jälkeen leivinpaperista leikatut suikaleet "liimataan" tähän voipintaan kiinni:
Nyt sitten se perussokerikakkupohja: yhtä paljon munia, sokeria ja jauhoja, jauhoihin 1-2 tl leivinjauhetta. Munat ja sokeri hyväksi vaahdoksi, leivinjauhe ja jauhot ensin sekaisin ja sitten siivilän läpi ja nuolijalla käännellen tuohon muna-sokerivahtoon. Ja uuniin. Itse paistelen noin 150 asteessa ja kakun koosta riippuen 30-45 minuuttia. Tikulla kokeillenhan sen tietää, että on kypsää. Siis kun ei jää taikinaa tikkuun kiinni.
Tälläisen sivuston löysin, josta saa hyvin varmistettua minkä kokoinen kakku tulee milläkin munamäärällä: http://www.wienerpaakari.com/ep/tiedostot/Kakkujenkoot.pdf
Sitten kakku ulos uunista ja ritilän päälle jäähtymään:
Kun kakku on jäähtynyt, onkin siten täytteitten vuoro. Niistähän varmankin kaikilla on oma mielipiteensä: on se sitten mansikkahilloa, rahkaa, banaania, hyytelöitytäyte, tuorejuustotäyte tai jotain ihan muuta. Ja tekeekö kostutuksen jaffalla, mansikkamehulla vai maidolla. Tai jälleen, jollain ihan muulla. Kolumbialaiset ystäväni tekivät täytekakkua, jonka nimi oli Borracho, eli juoppo. Siihen kakkupohjaan upotettiin pullo rommia. Ei ollut lasten juhliin tuo kakku.
Kakun päällystys onkin sit tas jo sitä taidetta, jota olin aina ihaillut, ja kuvitellut, että on aivan taitojeni ulkopuolella, kunnes törmäsin Hellapoliisin videoon:
http://www.hellapoliisi.fi/kakut/taytekakut/3377-mansikkakermakakku-myos-video
Nyt kuulkaas teen niin syötävän herkullisia ja onnistuneita kakkuja, joita on ilo tarjota ihmisten juhlaan. Tässä tämä tämänpäiväinen:
Ja eihän se todellakaan ollut niin vaikeaa, kokeile vaikka!
Herkullisia kakkuhetkiä siis sullekin,
Viivi
Nythän olen alkuvuodesta toiminut yrittäjänä, ja teen mm. pitopalvelua. Olenkin tehnyt enemmän voileipäkakkuja viimeisen kahden kuukauden aikana kuin koko edellisen elämäni. Ja kermakakkuja.
Ja tiedättekö, tuolla mulla on taas paistumassa yksi 15 hengen kakku uunissa ja voileipäkakku oottelemassa koristeita niskaansa. Näitä makeita kakkuja varten olen kyllä opetellut yhtä jos toistakin, ja onneksi netti on täynnä hyviä blogeja ja kotileipureita, joiden vinkeillä olen saanut hyviä ja upeita kakkuja ulos keittiöstäni. Aattelinpa listata tähän muutamia, ihan jos vaikka niistä olisi joskus apua just sulle!
Ensinnäkin kakkuvuuan voiteleminen ja jauhottaminen. Olipa yhdenkin kerran niin, että yhdeksän munan kakku jäi kiinni pohjaan vaikka oltiin jauhotettu ja voideltu, joten tää kokki alkoi vatkaamaan seuraavaa yhdeksää munaa (on muuten aika nastaa, että Alepat ja Siwat on auki kello 23:een ja niistä saa munia...). Sitten löytyi sellainen kikka, että vuoka vuorataan leivinpaperilla. Alaosa kiristetään irtovuoan pohjan ja renkaan väliin, yliääräiset leikataan pois, ja sivut voidellaan ensin voilla jonka jälkeen leivinpaperista leikatut suikaleet "liimataan" tähän voipintaan kiinni:
 |
| Leivinpaperilla vuorattu irtopohjavuoka |
Nyt sitten se perussokerikakkupohja: yhtä paljon munia, sokeria ja jauhoja, jauhoihin 1-2 tl leivinjauhetta. Munat ja sokeri hyväksi vaahdoksi, leivinjauhe ja jauhot ensin sekaisin ja sitten siivilän läpi ja nuolijalla käännellen tuohon muna-sokerivahtoon. Ja uuniin. Itse paistelen noin 150 asteessa ja kakun koosta riippuen 30-45 minuuttia. Tikulla kokeillenhan sen tietää, että on kypsää. Siis kun ei jää taikinaa tikkuun kiinni.
Tälläisen sivuston löysin, josta saa hyvin varmistettua minkä kokoinen kakku tulee milläkin munamäärällä: http://www.wienerpaakari.com/ep/tiedostot/Kakkujenkoot.pdf
Sitten kakku ulos uunista ja ritilän päälle jäähtymään:
Kun kakku on jäähtynyt, onkin siten täytteitten vuoro. Niistähän varmankin kaikilla on oma mielipiteensä: on se sitten mansikkahilloa, rahkaa, banaania, hyytelöitytäyte, tuorejuustotäyte tai jotain ihan muuta. Ja tekeekö kostutuksen jaffalla, mansikkamehulla vai maidolla. Tai jälleen, jollain ihan muulla. Kolumbialaiset ystäväni tekivät täytekakkua, jonka nimi oli Borracho, eli juoppo. Siihen kakkupohjaan upotettiin pullo rommia. Ei ollut lasten juhliin tuo kakku.
Kakun päällystys onkin sit tas jo sitä taidetta, jota olin aina ihaillut, ja kuvitellut, että on aivan taitojeni ulkopuolella, kunnes törmäsin Hellapoliisin videoon:
http://www.hellapoliisi.fi/kakut/taytekakut/3377-mansikkakermakakku-myos-video
Nyt kuulkaas teen niin syötävän herkullisia ja onnistuneita kakkuja, joita on ilo tarjota ihmisten juhlaan. Tässä tämä tämänpäiväinen:
Ja eihän se todellakaan ollut niin vaikeaa, kokeile vaikka!
Herkullisia kakkuhetkiä siis sullekin,
Viivi
Kommentit
Lähetä kommentti