Koronakotoilua

Mietin pitkään käytänkö tuossa otsikossa tuota viruksen nimeä, koska olen niin varsin tympääntynyt tuohon nimeen, mutta oletan, että lueskelen näitä kirjoituksiani vielä jonkun vuoden päästä, ja niin ollen on hyvä muistaa miksi tässä nyt on tullut kotoiltua. Itselläni hommat loppuivat jo ennen maaliskuun puoltaväliä, ja nyt alkaa pikku hiljaa tuntua, että alan kohta näyttää joltain niistä meemeistä mitä nyt somessa kiertää.  Ei mua oo kyllä tehty yksinään himassa nyhjäämään, kaipaan kunnolla kauhan varteen!

Onhan tässä kaikkea pientä tullut tehtyä. Ihan parasta oli viikko ystävän mökillä Sysmässä metsän keskellä. Järvi oli vielä jäässä, mutta rantasaunassa saatiin sulosia, pehmeitä löylyjä. 

Lounas auringossa

Pääsin tietty myös lemppari puuhaan, eli tekemään ruokaa nuotiolla. Foliokääreissä tulee kassleria nyhtöpossuburgereihin ja padassa hautuu kaalipata seuraavan päivän ateriaksi.

Kaalipadan paistelin ensin alkuun muurikalla ja siirsin sitten pataan. Kumpiakin hauduttelin tuossa nuotiolla epäsuoralla tulella kolmisen tuntia, ja hyvää tuli.

Nyhtöpossun tein niin, että leikkasin tuon noin kilon palan puoliksi, ja hieroin kaikille pinnoille Poppamiehen Slow Food Rubia, sen jälkeen käärin palat ensin leivinpaperiin ja sitten paksuun folioon tiukasti. Heitin hiillokselle, lähelle tulta, mutta ei suoraan koskettaen tuleen. Siinä sitten istuskelin sen kolmisen tuntia väliin pyöritellen paketteja, jotta kypsyvät tasaisesti. Sitten nyhdin palat ja sekoitin niille Poppamiehen Hickory BBQ soossia. Tein myös ihan perus chilisen cole slawn, ja burgerin väliin tuli vain maustekurkku siivut ja ketsuppi. Hyvin maistui saunan jälkeen koko päivän ulkoilun päälle!

Käytiin kaverin kanssa myös kaupoilla kylillä. Kuten tähä kevääseen kuuluu, olimme suojautuneet kunnolla! Taskusta löytyi vielä käsidesi.

Kyliltä löysin myös mun pääsiäiskauden lempparikukkia: leikkonarsisseja!

Kaikki kiva päättyy aikanaan. Kotiin ajelin ylittäen Uudenmaan rajan like nevö before.

Kotiin päästyäni leivoin saksanpähkinäleipää. Kokeilin kuinka tuo leipä onnistuisi padassa kypsennettynä. En enää koskaa tee tätä leipää muulla tavoin, voi pyhä jysäys kun tuli mahtisrapea ja maukas kuori täälleesti.

Laitan tähän vähän summittaisen reseptin, koska en aineksia mittaillut:

2,5 dl kädenlämpöistä vettä
1/3 tuorehiivaa
1 rkl ruokosokeria
1 tl suolaa
kourallinen karkeasti murskattua saksanpähkinää
2 dl ruisjauhoja
1/2 dl oliiviöljyä
vehnäjauhoja, kunnes taikina on sopivan irtonaista (epäilisin, että noin 6 dl...)

Liuota hiiva veteen, lisää sitten järjestyksessä aineet, koko ajan sekoittaen. Vaivaa taikinaa hyvät viitisen minuuttia. Tämä on hyvä tehdä yleiskoneella. Nostata liinan alla tunnin verran, kunnes taikina on kohonnut kaksinkertaiseksi. Kumoa leipätaikina nyt leipomisalustalle, jolla on hieman jauhoja. Taputtele leipä hellästi (älä siis enää tässä kohtaa vaivaa taikinaa mitenkään) muotoonsa ja jätä kohoamaan vielä puoleksi tunniksi.

Öljyä pata ohuelti. Laita uuni lämpeämään  225 asteeseen ja laita pata kansineen kylmään uuniin. Kun leipä on kohonnut, ota pata uunista ja tiputa leipä siihen varovasti. Leikkaa leivän pintaan viillot ja laita kansi päälle ja pata uuniin. Paista 30 minuuttia, ota kansi pois ja jatka paistamista vielä 15 minuuttia. Koita olla polttamatta suutasi, kun et malta kuitenkaa odottaa, että leipä jäähtyisi ennen kuin maistat!