Koronakotoilua
Mietin pitkään käytänkö tuossa otsikossa tuota viruksen nimeä, koska olen niin varsin tympääntynyt tuohon nimeen, mutta oletan, että lueskelen näitä kirjoituksiani vielä jonkun vuoden päästä, ja niin ollen on hyvä muistaa miksi tässä nyt on tullut kotoiltua. Itselläni hommat loppuivat jo ennen maaliskuun puoltaväliä, ja nyt alkaa pikku hiljaa tuntua, että alan kohta näyttää joltain niistä meemeistä mitä nyt somessa kiertää. Ei mua oo kyllä tehty yksinään himassa nyhjäämään, kaipaan kunnolla kauhan varteen! Onhan tässä kaikkea pientä tullut tehtyä. Ihan parasta oli viikko ystävän mökillä Sysmässä metsän keskellä. Järvi oli vielä jäässä, mutta rantasaunassa saatiin sulosia, pehmeitä löylyjä. Lounas auringossa Pääsin tietty myös lemppari puuhaan, eli tekemään ruokaa nuotiolla. Foliokääreissä tulee kassleria nyhtöpossuburgereihin ja padassa hautuu kaalipata seuraavan päivän ateriaksi. Kaalipadan paistelin ensin alkuun muurikalla ja siirsin sitten pataan. Kumpiakin haudu